Hedelmien terveyttä edistävistä vaikutuksista on tiedetty jo kauan.
Syö hedelmiä, pysy terveenä! Ei mikään uutinen sinänsä, vaan yleistietoa; Hedelmistä saatavat ravintokuidut edistävät ruoansulatusta ja ruokkivat hyödyllisiä suolistobakteereja, c- vitamiini vahvistaa immuunivastetta, kivennäisaineet, kuten kalium auttavat ylläpitämään normaalia verenpainetta ja niin edelleen. Hedelmät ovat myös vähäkalorisempi vaihtoehto moneen muuhun välipalaan verrattuna ja useimmat helposti mukaan eväsreppuun otettavia välipaloja. Joten tuleehan niitä syötyä.
Oletko kuitenkaan ajatellut päivittäistä omenaa rouskuttaessasi, että vähennät samalla riskiä lantionpohjan toimintahäiriöihin, kuten ponnistusvirtsankarkailuun?
Lantionpohjanvaivat yleistyvät vaihdevuosien myötä, kun estrogeeni hupenee ja lantionpohjan sidekudos- ja lihasrakenne heikentyvät ja vatsaontelon pohjan elimiä kannattava tuki pettää. Lantionpohjan häiriöihin kuuluu virtsan- ja ulosteenkarkailu, ummetus ja ulostamisvaikeudet, sekä gynekologiset laskeumat. Virtsankarkailuun lasketaan ponnistusinkontinenssi, eli minkä tahansa ponnistuksen kuten yskäisyn tai raskaiden esineiden nostamisen yhteydessä tapahtuva virtsan karkailu, pakkoinkontinenssi, eli kun ilmenee äkillistä pakollista virtsaamistarvetta, mitä ei voi hillitä ja pissa karkaa tahattomasti, seka näiden yhdistelmä sekamuotoinen inkontinenssi. Voi olla myös ylivuotoinkontinenssia, eli ettei virtsarakko tyhjene virtsaamisen aikana kokonaan, vaan karkailee jälkeenpäin.
Ulosteenkarkailussa peräaukon sulkijalihaksien toiminta on heikentynyt ja ulostetta valuu silloinkin kun ei ulosta. Ummetusta on, kun spontaaneja ulostamiskertoja on vähemmän kuin kolme kertaa viikossa, kun on liiallista ponnistuksen tarvetta ulostaessa, tukkeuman tunnetta ja tunnetta ettei suoli tyhjene kokonaan.
Jokaiselle vaihdevuosi-ikäiselle, tai synnyttäneelle on varmasti tuttua ohjeet, että lantionpohjaa pidetään kunnossa jumpalla, etenkin lantionpohjan lihasten perusharjoittelulla mikä sisältää näiden piilossa olevien lihasten tunnistamista, supistelua ja rentoutusta. Myös fyysinen aktiivisuus, sopiva määrä liikuntaa, vähentää virtsankarkailun ja laskeumien riskiä, edistää suolen toimintaa ja vähentää siten ummetusta. Lisää lantionpohjan lihasten harjoittelusta aiemmassa blogitekstissäni Lantionpohjalla .
Uusi tutkimus kuitenkin osoittaa että myös sillä mitä syömme on vaikutusta lantionpohjan kuntoon. On tunnistettu, että elämäntavoillamme, kuten fyysisellä aktiivisuudella on merkitystä lantionpohjan kuntoon, mutta elämäntapatekijöistä syömiskäyttäytymisen roolia lantionpohjan toiminnalle on tähän mennessä tutkittu vain vähän. Mari Kuutin (2025)väitöskirjatutkimuksessa esitetään, että runsas hedelmien syöminen vaikuttaa muun hyvän lisäksi myös lantionpohjan kuntoon ja ruoka-aineilla, kuten hedelmillä, voi olla lantionpohjan toimintahäiriöiltä suojaavia tai niiden syntyä edistäviä vaikutuksia. Ja tutkimusta tarvitaan lisää.
Juutin väitöskirjatutkimuksen tarkoituksena oli tutkia potentiaalisesti muutettavissa olevien elämäntapatekijöiden, kuten fyysisen aktiivisuuden ja syömiskäyttäytymisen sekä kehonkoostumuksen yhteyttä keski-ikäisten naisten (tutkittavat naiset olivat iältään 47–55-vuotiaita) lantionpohjan toimintahäiriöihin.
Tutkimuksesta käy ilmi myös, että riski kokea lantionpohjan toimintahäiriöiden oireita kasvaa, mikäli syömiskäyttäytyminen on häiriintynyt, kuten vaihdevuosi-ikäisellä saattaa olla, kiitos estrogeenitasojen laskun, mikä voi vaikuttaa myös siihen, että syö miten sattuu, ruokahalu häviää, syö liikaa tai rajoittaa syömisiään/dieetit. Ehkä tunnistat mistä puhutaan?
Fast foodin, eli pikaruokien ja prosessoitujen valmisruokien runsaampi kulutus lisää riskiä kokea ponnistus- ja pakkovirtsanvirtsankarkailun oireita, runsas hedelmien syöminen ja laadukas ruokavalio taas suojaavat riskeiltä.
Mikä sitten on runsaasti? Nykytietämyksen mukaan terveellisin vaikutus saadaan säännöllisellä kasvisten ja hedelmien ja marjojen syömisellä ja ohje on syödä vähintään viisi- yhdeksän kourallista päivässä (500-800 grammaa). Eli mitä värikkäämpää päivittäinen ravintosi on, sen terveellisempää se on.
Väreissäkin on omat terveysvaikutuksensa; esimerkiksi mustikan ja puna- ja mustaherukan, omenan, tummien viinirypäleiden ja luumujen sisältämä antosyaanit (= kasvien purppuranväriset, siniset ja punaiset luonnolliset väriaineet) ovat tutkitusti hyväksi muun muassa sydänterveydelle, alentavat sydän- ja verisuonitautien sekä tyypin 2 diabeteksen riskiä.
Hedelmien osuutta voit kourallisista puntaroida oman maun ja saatavuuden mukaan. Esimerkiksi;
- Onko sinulla marjoja pakastimessa? Surrauta aamulla perinteinen smoothie; kourallinen jäisiä mustikoita, mansikoita ja banaani, lisää muutama basilikan, mintun tai pinaatinlehti mukaan, jos kaipaat lehtivihreitä.
- Nyt tätä kirjoittaessa on veriappelsiinien aika, oi mikä ihana, makea, monikäyttöinen hedelmä; syödä vaikka ”karkkina” tai pilkkoa salaattien joukkoon päivällisellä, ja niissä on myös kaunis antosyaanipigmentti.
- Suositusten mukaan yhden marja- tai hedelmäannoksen voi korvata päivässä lasilla tuoremehua (1 dl täysmehua).
- Lounaalla jälkiruoaksi mandariini, välipalalla omena tai banaani tai molemmat.
- Paahda päärynänpuolikkaita uunissa iltapalaksi, lusikoi halutessasi jogurtin/kasvipohjaisen jogurtin kera. Tai pilko hyvä kypsä päärynä ja napsi sellaisenaan.
Valitsemani otsikkohan juontaa vanhasta tutusta sanonnasta, mutta jos olet joskus miettinyt pitääkö sanonta paikkansa, että omena päivässä pitäisi lääkärin loitolla, sitä ovat miettineet muutkin.
Asiasta on jopa tehty tutkimusta (Davis, ym. 2015). Sanonta juontaa lähteiden (Roy, 2025, Davies, ym. 2015) mukaan juurensa 1800-luvun walesilaisestä sananlaskusta. Kyselytutkimuksen tulosten perusteella vaikuttaisi siltä, että omena päivässä ei välttämättä auta pitämään lääkäriä loitolla, mutta farmaseutin kyllä. Eli omenan päivässä oman ilmoituksensa mukaan syövät eivät käyttäneet yhtä paljon reseptilääkkeitä, kuin vähemmän omenoita syövät.
Ja nyt siis tiedämme, että omena ( tai pari) päivässä pitää virtsankarkailutkin kurissa.
Lähteet:
Juuti, M. 2025. Jyväskylän yliopiston gerontologian ja kansanterveyden väitöskirja: Modifiable life habits as potential risk factors for pelvic floor disorders in middle-aged women. Väitöskirja on luettavissa: https://jyx.jyu.fi/jyx/Record/jyx_123456789_105441
Davis, Matthew A., Bynum, Julie P. W., Sirovich, Brenda E. 2015. ”Association between apple consumption and physician visits”. JAMA Internal Medicine. 175 (5): 777–83. doi:10.1001/jamainternmed.2014.5466. PMC 4420713. PMID 25822137
Ishita Roy, 2025. Health Hand Me. Is There Any Truth Behind The Saying, ’An Apple A Day Keeps Doctors Away’?. Is There Any Truth Behind The Saying, ’An Apple A Day Keeps Doctors Away’? | Health and Me
Erikoislääkärin uutiset. Yleislääketiede. 2015.Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim (2015;131(11):1025) Yleislääketiede
Kasvikset.fi Antosyaanit | Kasvikset
Mattioli R., Francioso, A., Mosca, L.& Silva, P. 2020. “Anthocyanins: A Comprehensive Review of Their Chemical Properties and Health Effects on Cardiovascular and Neurodegenerative Diseases” . PMCID: PMC7504512 PMID: 32825684
Ruokavirasto 2025 Kasvikset, hedelmät ja marjat. Kasvikset, hedelmät ja marjat – Ruokavirasto
Suomen lantionpohjan fysioterapeutit. 2026. Pelvicus.fi
Fysioterapeutti 1/2026
Kuva luotu tekoälyllä.
Vastaa