Menopaussi mieli (maassa)

” Älä puhu mulle mielialavaihteluista! Olen yhden naisen mieliala-metronomi. Heilahdan itkuisesta lehmästä hysteeriseksi nartuksi nanosekunnissa. ”

Jenny Eclair kirjassaan Olden and Wider1 (VaihdeNaisen suomennos).

Apua!!! Saattaa monikin vaihdevuosien kynnyksellä parahtaa, sydän pamppaillen. Onko näin, tuleeko minusta vaihdevuosien seurauksena hysteerinen, masentunut vai hullu? Aika kliseinen stereotyyppinen kuva vaihdevuosi-ikäisestä naisesta esittää verrattain mitättömästä asiasta itkupotkuraivarin saanutta naista, jonka hiki valuu otsalta punaisen naaman yli kaula-aukkoon. Tai sitten kuvassa on mytyksi lyyhistynyt hahmo, joka itsekin ihmettelee, miksi mieli on pakkasen puolella, vaikka kaikki on periaatteessa ok, eikä mitään hätää pitäisi olla.

Perimenopaussin aikana monen kokemat masennuksen tuntemukset ovatkin hyvin mahdollisesti hormonitoiminnasta johtuvia. Onhan se yhtä kuin pudotus hormonien vuoristoradalle, kun kuukautiset alkavat tulla milloin sattuu, vuodot ovat pitkittyneitä tai vuotoväli tihentynyttä. Estrogeeni, joka kontrolloi kuukautiskiertoa, vaikuttaa myös mielialahormoni serotoniiniin. Näin ollen hormonihoidosta voi olla apua myös vaihdevuosien aikaiseen mielialanvaihteluun.

Huoli mielialan vaihteluiden lisääntymisestä ja mahdollisesti lisääntyvästä ahdistuksen ja masennuksen riskistä voi vähintäänkin muokata odotuksia ja kokemuksia vaihdevuosista. Onkin erittäin tervetullutta, että myös vaihdevuosiin liittyviä mielen oireita tutkitaan.
Ajatus tähän kirjoitukseen syntyi yhtä melko tuoretta tutkimusta lukiessa. Tutkijat (Brown ym. 2024 )2 halusivat selvittää 1 ) lisääkö vaihdevuodet riskiä mielenterveyden haasteisiin, sekä 2) onko olemassa altistavia tekijöitä mitkä lisäävät tätä riskiä, ja 3) etsivät strategioita mielenterveyden edistämiseksi vaihdevuosien ajaksi.
No aluksi lohtua; Tutkimusten perusteella naiset eivät ole yleisesti tai yhtenäisesti vaarassa sairastua psyykkisiin oireisiin vaihdevuosisiirtymän aikana. Hurraa!

Riskiä masennukseen ja ahdistukseen kasvattaa tutkimuksen mukaan mm. taloushuolet, kuuluminen etniseen vähemmistöön, lapsuusajan traumat, päihteiden käyttö ja liikunnan puute. Sekä se, mikäli vaihdevuodet alkavat varhain lääketieteellisen toimenpiteen seurauksena (munasarjojen poiston, sädehoidon tai solunsalpaajahoidot). On kuitenkin myös niin, että vaikeat ja pitkittyneet vasomotoriset oireet (lääketieteellinen nimitys kuumille aalloille ja hikoilulle), krooninen unihäiriö ja se tosiasia, että vaihdevuosiin siirtyminen osuu usein samaan aikaan monien elämän stressitekijöiden kanssa ( huolet niin omasta kuin läheisen terveydentilasta, roolisiirtymät työssä ja vapaa-ajalla pesän tyhjentyessä, omien vanhempien avun tarpeen kasvaessa), lisäävät masennukselle altistumista.

Tutkijoiden ehdotukseen siitä mikä parantaisi mielenterveyttä vaihdevuosi-ikäisillä on helppo yhtyä; että perusterveydenhuollossa olisi enemmän vaihdevuositietämystä ja tiedotus olisi sekä voimaannuttavaa, että mielenterveyttä edistävää. Että helpotus/hoitokeinot vaihdevuosioireisiin olisi jokaisen vaihdevuosi-ikäisen saavutettavissa. Hyvinä ennaltaehkäisymenetelminä mainittiin Mindfulness-Based Stress Reduction (MBSR), eli tietoisen läsnäolon harjoittaminen, sekä kognitiivinen käyttäytymisterapia (CBT).

On myös keinoja, mitä ovat jo kaikkien saavutettavissa. Mikä hoitaa kehoa, hoitaa myös mieltä. Tutkimusten mukaan liikunta edistää ja hoitaa mielenterveyttä. Millainen liikunta? Sitäkin on tutkittu, esimerkiksi verrattu ulkona ja sisällä toteutetun liikunnan vaikutuksia mielenterveyteen 3 ja havaittu, että ulkona liikkuminen vaikuttaa erityisen positiivisesti antaen enemmän positiivisia tuntemuksia, kuten rauhallisuus, palautuminen sekä motivaatio. Lähdetäänkö siis jo tänään lenkille (kävely, hölkkä, juoksu, fillari, rollaattori, pyörätuoli…) vai mennäänkö ulkoliikuntasalille, uimaan, luistelemaan, suunnistamaan, frisbeegolfaamaan…?

Liikkumisen lisäksi mielen kuormitusta voi keventää myös asioiden helpottamisella (niiden, mihin voi vaikuttaa), sekä itseen kohdistuvan vihapuheen vähentämisellä ja ehkä vielä välttämällä kiristävien, kutittavien, hankaavien, hiostavien tai muuten epämukavien vaatteiden käyttämistä (Jenny Eclairin mukaan).

Joka tapauksessa on oletettavaa, sekä tietysti toivoa antavaa, etteivät vaihdevuosien mielialaoireet, kuten eivät fyysisetkään, jatku ikuisesti. Kyse on siirtymästä, metamorfoosista.

  1. Eclair, Jenny 2020. Older and Wider- A Survivor’s Guide to the Menopause. ↩︎
  2. Brown ym. 2024. Promoting good mental health over the menopause transition
    The Lancet, Volume 403, Issue 10430, 969 – 983 ↩︎
  3. Noseworthy ym. 2023. The Effects of Outdoor versus Indoor Exercise on Psychological Health, Physical Health, and Physical Activity Behaviour: A Systematic Review of Longitudinal Trials. Int. J. Environ. Res. Public Health 202320, 1669. https://doi.org/10.3390/ijerph20031669 ↩︎

Kommentit

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *